Hyönteisravinnossa on tulevaisuus!

Hyönteisravinnosta saa porteiinia

hyönteisravinto tietoa

Hyönteisravinnossa on samat ravintoaineet kuin lihassa, mutta sen kasvattaminen ei kuluta luonnonvaroja läheskään yhtä paljon. Väestönkasvun edetessä ja luonnonvarojen huventuessa ihmiskunta tarvitsee eettisen proteiinin ja kreatiinin lähteen. Oikein valmistettuna hyönteisistä saa luotua herkullisia aterioita ilman tunnontuskia.

Hyönteiset sisältävät runsaasti proteiinia, kreatiinia, kalsiumia ja B12-vitamiinia, jotka ovat tarpeellisia elimistön toiminnalle, ja lisäksi esim. kotisirkoissa on kalan tyylinen omega-3 ja -6  rasvahappojen koostumus. Ne soveltuvat täydellisesti tasapainottamaan kasvisruokavaliota. Hyönteisravinnossa onkin siis ratkaisu osaan ihmiskunnan kohtaamista tulevaisuuden haasteista.

Mm. EU ja FAO ovat selvittäneet että hyönteistaloudella voidaan saavuttaa huomattavaa taloudellista ja ympäristönsuojelullista etua nykyisiin lihatuotannon käytäntöihin verrattuna. EU:ssa onkin kova tahto saada hyönteiselintarvikkeista tehtyä luvallisia, joita ne teknisesti ottaen eivät tällä hetkellä ole. Jotkut EU-maat kuten Hollanti ja Iso-Britannia tosin kiertävät nykyistä uuselintarvikeasetusta tulkinnalla jota Suomessa ei hyväksytä. He katsovat, että kokonaiset hyönteiset eivät ole asetuksen piirissä, prosessoidut taas ovat. Koko EU:n laajuisesti hyönteisravinnon kuuluisi olla sallittua ensi vuoden puolella (v. 2018). Toivottavasti säädökset saadaan kuntoon ajallaan, että niitä voi syödä muissakin EU-maissa kuin Belgiassa, Hollannissa, ja Britanniassa. Toivon kipinä kyllä löytyy, sillä kuten Evira asian ilmaisee:

”Euroopan komissio tekee aktiivisesti työtä hyönteiskysymysten ratkaisemiseksi ja arvioi muun muassa hyönteisten elintarvikekäyttöhistoriaa EU:ssa. Myös EU:n jäsenvaltioiden viranomaiset käyvät jatkuvaa keskustelua keskenään ja komission kanssa, jotta tilanne selkeytyisi ja toimintatapa kaikissa jäsenvaltioissa saataisiin yhtenäiseksi.”
https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/hyonteiset-elintarvikkeina/

Maailmanlaajuisesti jo yli kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä ravintonaan. Esimerkiksi jotkut länsiafrikkalaiset kansat saavat jopa kymmenesosan proteiinistaan hyönteisistä. Vielä tunnetumpi hyönteisravinnostaan on Aasia, jonka Suomessa teki tunnetuksi Madventures kaksikko Riku Rantala ja Tunna Milonoff. Suurimmassa osassa länsimaita hyönteisravinto on kuitenkin käytännössä tuntematonta, vaikka mediassa on jonkun verran asiaa käsitelty.

Löytyykö sitten hyönteisravinnolle vastustajia?

Vakiintuneet teollisuudenalat kuten soija- ja lihateollisuus saattavat lobata virastoissa hyönteisravinnolle tiukkoja säädöksiä parantaakseen kilpailuasetelmaansa, mutta tätä ei ole vielä näytetty toteen. Lisäksi ihmisten pääasiallinen vastustus hyönteisravintoa vastaan kumpuaa paljolti sen tuntemattomuudesta. Hyönteisten löytyminen ruoasta täällä on lähes poikkeuksetta merkki jostain negatiivisesta, usein jopa vakavasta vaarasta. Vastustus on siinä mielessä siis ihan ymmärrettävää. Mielipiteet varmasti muuttuvat kun ihmiset pääsevät tutustumaan hyönteisistä valmistettuun ruokaan, sillä esim. jauhomadoista saa valmistettua ihan samanlaisia ”mummon lihapullia” kuin jauhelihasta. Suosittelen kokeilemaan niitä. Resepti löytyy täältä: https://www.hyonteisravinto.info/forums/topic/maukkaat-jauhomatopullat/

Hyönteiset ravintona

Hyönteiset sisältävät runsaasti samoja ravintoaineita kuin perinteinen liha. Seuraavaksi vertailen kotisirkkojen, jauhomatojen, kanan ja jauhelihan ravintoarvoja.

Kanassa on energiaa 188 kcal (per 100g) ja jauhelihassa 208 kcal, kun taas jauhomadoissa 539 kcal ja sirkoissa 455 kcal. Hyönteiset sisältävät siis tuplasti enemmän energiaa kuin yleisimmät lihavalmisteet. Lisäksi hyönteisissä on enemmän kaliumia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä jne. kuin lihassa. Esimerkiksi jauhomadot sisältävät noin kuusi kertaa enemmän kaliumia kuin kananliha, ja sirkoissa on tuplasti enemmän kalsiumia kuin kanassa. Kotisirkat sisältävät kuusi kertaa saman määrän proteiinia kuin jauheliha. Lisää tietoa ravintoarvoista saat täältä: http://hyonteistalous.blogspot.fi/2014/07/hyonteisruoan-ravitsemuksesta.html

Hyönteisravinnon valmistus

Hyönteisruoka saattaa herättää kysymyksen, että onko sen valmistaminen jotenkin vaikeaa. Parhaimmillaan hyönteisruoasta voi saada pienelläkin vaivalla varsin maukasta. Kuivatut kotisirkat voi heittää öljyyn paistinpannulle ja omavalintaisella mausteseoksella voi saada rapean välipalan jonka voi syödä ihan sellaisenaankin. Jauhomadot voidaan myös heittää pannulle ihan vaan pelkän suolan kanssa ja ne maistuvat oikein hyvältä. Hyönteisruoka myös tarjoaa samat mahdollisuudet kokeiluun kuin muutkin ravintoaineet. Maailmassa on tiedetysti yli tuhat hyönteislajia joita käytetään ihmisten ravintona, joten valinnanvaraa riittää.

Hyönteisten ekologisuus

Hyönteisten kasvattaminen kuluttaa paljon vähemmän vettä ja tuottaa paljon vähemmän kasvihuonekaasuja kuin lihatuotanto, joka tekee siitä erinomaisen korvikkeen osalle ihmisen ruokavaliosta. Hyönteisiä voi myös kasvattaa itse kotona, jolla voidaan kiertää monimutkaiset toimitusketjut jotka ovat yleisiä modernissa yhteiskunnassa. Paikallisesti kasvatettu hyönteisravinto siis kuluttaa myös vähemmän fossiilisia polttoaineita kuin ns. ”perinteiset” ruoat. Hyönteisten itse kasvattaminen on helppoa, ja ohjeita on netti täynnä. Kiinnostuneille hyvä aloituspiste on tämä: http://www.wikihow.com/Raise-Your-Own-Crickets. Hyönteiset voivat olla myös osa ekologista kiertoa maatiloilla, sillä niille voi syöttää maanviljelyksen jätteet kuten oljenkorret, ja niistä puolestaan voi tehdä rehua koti- ja tuotantoeläimille. Hunajamehiläisten kuhnuritoukkia heitetään jo nyt kiloittain pois, ja siten niiden hyödyntäminen olisi myös oiva lisäarvo luonnolle ja taloudelle.

Ravinnon tulevaisuus

Hyönteiset tulevat olemaan yhä tärkeämpi lisä ihmisten päivittäiseen ravinnonsaantiin länsimaissa. Luonnonvarojen huvetessa meidän pitää löytää uusia vaihtoehtoisia proteiinin ja hivenaineiden lähteitä. Hyönteisravinto on maukasta ja monipuolista, sillä syötäviä hyönteislajeja on satoja erilaisia. Hyönteiset tunnetaan suurena herkkuna monissa maanosissa. Esimerkiksi Thaimaassa ompelijamuurahaiset, kai mot dhaeng, ovat suuri herkku, ja Meksikossa puolestaan syödään sukeltajan toukkia, jotka tunnetaan nimellä ahuatle. Eteläafrikkalainen kehrääjä, masonja, on myös maistamisen arvoinen. Hunajamehiläisten toukista saa loihdittua maittavia jälkiruokia, sirkat ja jauhomadot käyvät vaihtoehdoksi päivittäiseen ateriointiin, ja niistä saa tehtyä kaikenlaista pikkunaposteltavaa. Paista kourallinen jauhomatoja pannulla ja saat loistavan korvikkeen popcornille. Kasta heinäsirkkoja chilikastikkeessa tai sekoita ne pähkinä-mixiin (tai vaikka molemmat!) Yllätä ystäväsi hieman uudemmalla makuelämyksellä, tai ilahduta tovereitasi leffa-illassa. Uusien elämysten maailma avautuu sinulle.

Eikä siinä vielä kaikki!

Jos itseltäsi ei löydy jaksamista tai halua kasvattaa omia hyönteisiä, ei hätää, meillä on ratkaisu. Suomessa on jo useita markkinoille pyrkiviä hyönteisravinnosta kiinnostuneita, esimerkiksi Espoolainen EntoCube (https://www.entocube.com/), ja Suomeen on avattu jo ensimmäinen hyönteisravinnon verkkokauppa http://www.muurahaiskauppa.com/. Liity siis seuraamme ”kulinaaristen kuriositeettien maailmaan”, kuten Madventuresin Riku asian ilmaisisi. Hyönteisravinnossa on tulevaisuus!

 

Takaisin etusivulle